Hyötyykö Inkoo Sanna Marinin ehdottamasta verouudistuksesta?

Pääministeri Sanna Marin esitteli hiljattain ajatuksen kunnallisveron muuttamisesta progressiiviseksi kuten valtion tulovero. Ajatuksena on ollut kerätä veroja enemmän suurituloisimmilta kuntalaisilta. Ajatus sai varsin laajan tyrmäyksen niin asiantuntijoilta kuin muilta puolueiltakin.

Suomessa on tällä hetkellä kansainvälisesti mitaten erittäin korkea progressiivinen verotus. Progressiivisen verotuksen, eli verotuksen kiristyminen tulojen kasvaessa, tarkoituksena on tasata tuloeroja palkansaajien välillä. Progressio vaihtelee maittain, mutta se on yleisesti hyväksytty tapa tehdä tasauksia. Poikkeuksiakin löytyy, kuten esimerkiksi Viro, jossa käytössä on tasaveroprosentti 21,3 kaikissa tuloluokissa. Suomi on maailman kärkeä tuloerojen tasaamisessa, mutta myös todelliset tuloerot ovat hyvin pienet maailmanlaajuisesti. Tuloerot eivät ole muuttuneet mitenkään viimeisen 20 vuoden aikana. Erilaiset vähennykset aiheuttavat sen, että pienituloiset maksavat käytännössä kuntaveroa hyvin vähän jo nyt. Suurituloisen kuntaverotaakkaa vähennykset keventävät vähemmän ja sen takia heidän kuntaveroprosenttinsa on selvästi korkeampi kuin pienituloisilla ja se on lähellä sitä veroa, jonka kunta on veroprosentikseen päättänyt.

Veropolitiikka on valtion ja kunnan tärkeä rahoitusväline. On houkuttelevaa ja helppoa nostaa veroprosenttia tulojen lisäämiseksi, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Kun veroaste nousee liian korkeaksi, heikennämme ihmisten kannusteita hankkia koulutusta, kehittää osaamista ja etenemistä työuralla hyvin palkattuihin töihin. Verotuksen pitää tuntua oikeudenmukaiselta kaikkien kannalta – myös heille, jotka hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavat.

Toisin kuin Marin esittää, kuntavero on tälläkin hetkellä progressiivinen. Jos tulot ovat alle 16 000 euroa vuodessa, kuntaveroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Sen jälkeen veroprosentti nousee jyrkässä kulmassa aina 38 000 euron tuloihin saakka, kunnes käyrä alkaa tasaantua. Tämä on todettu myös Kuntaliiton toimesta. Ehdotuksen mielekkyyttä voidaan miettiä myös sen takia, että tulevassa sote-uudistuksessa sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille eli maakunnille, jolloin kuntaveron osuus pienenee huomattavasti nykyisestä. Tämän jälkeen pääosa kuntaverosta siirtyy progressiiviseen valtionverotukseen.

Kuntaveron progressioon sisältyy myös muita ongelmia. Se lisäisi eriarvoisuutta, sekä kuntien sisällä, että niiden välillä. Hyvätuloisten veronmaksajien houkuttelu kuntiin voisi tuoda epäterveitä ilmiöitä, kuten rikkaille räätälöityä kaavoitusta. Tässä mallissa voittajia olisivat jo nyt rikkaat kunnat kuten Helsinki, jossa verotulot tulisivat kasvamaan erittäin paljon. Pienille kunnille kuten Inkoolle, joissa hyvätuloisia on vähemmän, merkitys olisi melko olematon. Tällainen uudistus toisi Suomeen kuntien välisen tuloerojen kasvun, jossa Inkoo olisi vääjäämättä häviäjän roolissa.

Tällainen muutos merkitsisi sitä, että yhä harvemmat hyvinvointivaltion rahoittajat maksaisivat entistäkin enemmän. Suomalaisten veroaste on jo maailman huippua, mutta pelonsekaisia ajatuksia herättää se, kuinka korkealle verotuksen tasossa Marin on valmis menemään. Nyt tulisi miettiä sitä, kuinka Suomessa pystyttäisiin kasvattamaan työllisyyttä. Mitä useampi työllinen Suomessa on, sitä suurempi on myös verokertymä. Suomi on työllisyyden hoidon alisuoriutuja, jonka tilanne muuttuisi entistä tukalammaksi yhä korkeammalla veroasteella. Keskeinen tekijä työllisyyden parantamisessa on kannusteiden lisääminen, jossa verotuksella on keskeinen rooli. Inkoon ja todennäköisesti myös muiden Länsi-Uudenmaan kuntien kohdalla veroehdotuksen merkitys olisi todennäköisesti hyvin pieni, koska suurituloisten suhteellinen osuus on pieni. Suurituloisia on pääomaomatulonsaajien joukossa, mutta pääomatuloista ei makseta kuntaveroa. Kysymys voidaan toki esittää, että pitäisikö pääomatulojen verokertymästä jakaa jonkinlainen osuus myös kunnille. Tämä voisi olla harkinnan arvoinen asia.

Vaalikuume tulee lähemmäksi kaikkia ehdokkaita – myös pääministeri Sanna Marinia. Ehkä tämä ehdotus tulee ymmärtää roolinvaihtona pääministeristä puoluejohtajaan. Mutta Marinin puolueella on perinteitä seisauttavista vaaliteemoista – niistä ehkä mieleenpainuvin on Antti Rinteen ”vappusatanen”.