Pelastaako pelkkä positiivisuus Inkoon?

Inkoon tulevaisuudesta sekä positiivisen yhteistyön voimasta kirjoitetaan aktiivisesti alueen paikallislehtien palstoilla. Nämä teemat ovat hienoja ja kannatettavia sekä myös tarpeellisia, mutta ne eivät välttämättä riitä Inkoon menestyksellisen tulevaisuuden takaamiseksi. Tarvitsemme konkreettisia ehdotuksia ja keskustelua kunnan tulevaisuuden menestystekijöistä ehkä vähän laajemmassa perspektiivissä kuin pelkästään kyläteiden kunnostuksen näkökulmasta. Inkoo on hieno merellinen kunta, jolla on myös luonnonkaunis saaristo. Suomessa on kuitenkin 46200 km merenrantaviivaa ja 76 meren rannalle sijoittuvaa kuntaa. Näistäkin kunnista 10 sijaitsee Uudellamaalla. Inkoo ei kilpaile yksin saaristokunnan tittelistä. Lähes jokainen Suomen rannikkokunnista nostaa oman merellisyyden oman kuntansa keskeiseksi vahvuustekijäksi. Inkoon julistaminen todelliseksi helmeksi on toki kotiseutuylpeyttä nostava tekijä, mutta onko se sitä oikeasti? Inkoon todellinen etu ja vahvuus saaristokunnan elinvoimaisuuden kannalta on pääkaupunkiseudun läheisyys, jota monella muulla kunnalla ei ole.

Inkoon elinvoimaisuuden elinehto on muuttoliikkeen muuttaminen positiiviseen suuntaan. Inkoon väestömäärän kehitys on ollut negatiivinen neljä vuotta peräkkäin ja ennusteet koulujen tulevaisuuden oppilasmääristä ovat huolestuttavia. Kaikki voitava on tehtävä, jotta tämä kehityskulku saataisiin käännettyä toiseen suuntaan. Jotta tässä voitaisiin onnistua, kunnan tulee olla houkutteleva sen asukkaille ja yrityksille. Keskeisiä tekijöitä tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat riittävien ja toimivien palveluiden takaaminen kuntalaisille, mutta myös liikenneyhteyksien parantamiseen ja veroasteen kannustavuuteen tähtäävissä toimenpiteissä. Myös kaavoituksella on merkittävä rooli kunnan vetovoiman lisäämisessä.

Tiedän hyvin, että moottoritien tai siihen rinnastettavan nopean kulkuyhteyden rakentaminen Helsingistä Hankoon ei ole lähivuosien asia, mutta se on asia, jota Inkoon ja muiden Länsi- Uudenmaan kuntien tulisi aktiivisesti nostaa esille ja tehdä yhteistyötä. Hyvät liikenneyhteydet ovat sekä läntisen Uudenmaan, että Inkoon kannalta erittäin tärkeitä tekijöitä. Moottoritien ohella myös toimivan junayhteyden olemassaolo on välttämätöntä alueen kuntien houkuttelevuuden kannalta. Moottoritien rakentaminen on kallista, mutta pitkän aikavälin investointina se tuo investoinnin takaisin lisääntyneinä verotuloina. Suomesta löytyy esimerkkejä moottoritien tuomasta muuttovirrasta sekä investointien lisääntymisestä mm. Oulun ympäristössä. Toinen kunta menestyy ja kukoistaa moottoritien varrella samalla kun naapurikunta näivettyy ja kuihtuu. Myös turvallisuustekijät puoltavat moottoritien rakentamista. Kunnat, Inkoo mukaan lukien, miettivät keinoja, joilla turvallisuutta voitaisiin parantaa valtatie 51 varrella. Myös kriittisiä arvioita moottoritien tarpeellisuudesta voi nousta esille. Tällaisia argumentteja voivat olla mm. luonnon tuhoutuminen tielinjauksen alta sekä autoilun lisääntyminen joukkoliikenteen kustannuksella. Todennäköisesti tielinjaus kuitenkin veisi enemmän peltomaata tai metsätalouden piirissä olevia talousmetsiä kuin luonnontilaisia metsiä tai soita. Autoilu on myös erittäin suuressa murroksessa, jossa siirrytään polttomoottoreista sähköautoiluun, mikä keventää päästöihin liittyvää rasitusta.

Toinen keskeinen keino Inkoon houkuttelevuuden ja positiivisen imagon kannalta olisi pyrkiä laskemaan kunnallisveroa tulevaisuudessa 0,25- 1,0 prosenttia. Tälle ehkä populistisellekin ehdotukselle on kuitenkin olemassa perusteluita. Tänä vuonna Suomen kunnista kunnallisveroa korottaa 53 kuntaa ja laskee 7 kuntaa. Näistä kunnallisveroa laskeneista kunnista osa on pieniä ja mökkikunniksi profiloituneita kuntia kuten Kustavi ja Puumala. Ei siis kovin kaukana Inkoon profiilista. Inkoon kunnallisveroprosentti oli viime vuonna 20,75 kun se on ollut Uudellamaalla keskimäärin 18,61. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, ja erityisesti kuntatalouden ahdingossa, suurella osaa Suomen kunnista ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa kyseistä toimenpidettä. Se on mahdollista vain kunnalle, jolla on vakaa talous ja tarkoitus pitää se huolellisella taloudenpidolla sellaisena myös tulevaisuudessa. Tähän Inkoolla on täydet mahdollisuudet. Verotuksen alentaminen ei ole itsetarkoitus, vaan sen tehtävänä on kannustaa taloudelliseen toimeliaisuuteen ja houkutella uusia asukkaita Inkooseen. Erityisesti tämä vetoaisi pääkaupunkiseudun hyvätuloisiin talouksiin, jotka voisivat pitää Inkoota todellisena vaihtoehtona asuinkuntana. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutetut ja siten myös keskimäärin hyvätuloiset ihmiset reagoivat herkemmin verokannustimiin kuin muut. Hyvien liikenneyhteyksien ja kannustavan verotuksen myötä Inkoo olisi erittäin kilpailukykyinen kunta Uudellamaalla. Verotulot voisivat laskea alussa, mutta todennäköisesti lähtisivät ajan myötä nousuun ja ylittäisivät alkuperäisen verotuoton.

Korkeasti koulutetut ihmiset ovat myös halukkaimpia pendelöintiin ja etätyöskentelyyn, kuten Helsingin kaupungin teettämässä tutkimuksessa vuonna 2019 todetaan. Hyvällä kaavoituspolitiikalla olisi mahdollisuus luoda esimerkiksi läntisen Inkoon alueelle houkutteleva asuinalue pääkaupunkiseudulla työssäkäyville. Kuten mennyt vuosi on osoittanut, on etätyö tullut jäädäkseen. Tämän vuoksi hyvät tietoliikenneyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä uusilla asuinalueilla. Kun metroyhteys valmistuu Espoon Kivenlahteen, tulee Inkoo entistäkin lähemmäksi ja houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi heille, jotka hakevat uutta kotia pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat aina yksilöllisiä, mutta kulunut vuosi on osoittanut, että turvallinen ympäristö on entistäkin tärkeämpää. Tätä Inkoo voi tarjota ja vielä riittävän lähellä pääkaupunkiseutua. Maailman onnellisuusraportissa Suomi voitti jo 4. kerran peräkkäin onnellisimman kansakunnan tittelin. Helsinki voitti maailman suurkaupunkien sarjassa vastaavan kilpailun. Suomen kunnista ei kaiketi ole tehty vastaavaa listausta, mutta esimerkiksi Suomen Kuvalehden toimesta on säännöllisesti tehty erilaisia listauksia Suomen vetovoimaisimmista kunnista. Inkoo on ollut kärjen tuntumassa, mikä on hieno saavutus. Edellä esitetyillä toimenpiteillä elinvoimaa ja menestystekijöitä olisi mahdollista parantaa. Jokainen Inkoolainen varmasti toivoo, että kyläkoulut pysyvät elävinä myös tulevaisuudessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme lisää ihmisiä ja taloudellisista toimeliaisuutta. Mutta voisiko Inkoo olla myös Suomen onnellisin kunta tulevaisuudessa? Siihen on meillä erittäin hyvät mahdollisuudet, joskin minulle riittäisi myös titteli ” Suomen tyytyväisin kunta” Ehkäpä joku päivä valtatie 51 varrella nähdään vielä kyltti – Tyytyväinen Inkoo.